Voi vesisade minkä teetkään! Lehdet ovat jo enimmälti tippuneet Kokkolan seudulla ja kaikki olisi talvea varten valmista, mutta ei - pitää vettä sataa ja viimeiset syysmyräkät ulvovat pihalla. Onneksi seuraavien päivien sääennuste tuo hieman toivoa valkeasta ja pakkasesta. Nähtäväksi jää!
Netflix aikaan siirryttiin ja palvelu on todettu meidän perheessä äärimmäisen hyväksi. Itse bongasin sieltä dokumenttisarjan Everestin valloittajista. Amatöörikiipeilijät (heidän sanojensa mukaan) yrittävät jokainen saavuttaa maailman katon. Hurjaa touhua kieltämättä, ottaen huomioon kuinka vaarallista tuo kropalle on. Sarjan ensimmäistä kautta kuvatessa yksi henkilö sarjassa kuolikin, vaikkakaan ei kyseisestä retkikunnasta. 8500m korkeuteen on äärimmäisen vaikea lähettää mitään pelastusryhmää hakemaan ihmistä alas 50-60º kulmassa. Vuori on armoton. Toisaalta ymmärrän halukkuuden käydä maailman katolla ja huikeat maisemat tuolla on - sitä en kiistä, mutta mielestäni osittain mennään jo hieman "yli" tuossa itsensä voittamisessa. Jospa sitä itse tyytyisi näihin pieniin nyppylöihin mitä Pohjoismaissa on tarjolla.
Talvella pitää päästä ainakin hiihtämään jälleen santahakaan ja voisipa tuota rastimajallakin käydä. Viime talvena aloitettu harrastus saa siis jatkua. Myös lumikenkäilyä pitäisi päästä kokeilemaan ja se yhdistää valokuvaamiseen. Mielessä onkin jo kuumat termarikahvit ja nuotiomakkarat. Aijai...
Chuck-out.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti