tänään starttasi työharjoittelu käyntiin. tämä päivä perehdyttiin ja huomenna sitten aletaan ihan tositoimiin. olen lastenosastolla harjoittelemassa ja tätä on odotettu. tarkoituksenani on nimittäin perehtyä juuri lasten ja nuorten hoitotyöhön, joskin ensi- ja tehohoidon näkökulmasta.
monet sanovat, että valitsemani erikoistumissuunta on kaikista rankin. lapsen kuoleman käsittely ei koskaan ole helppoa. kuoleman käsittely ei ole helppoa. se pysäyttää aina, henkilöstä ja hetkestä riippumatta. lasten tapauksessa se on ehkä asteen verran luonnottomampaa kuin vanhusten. uskon kuitenkin siihen, että juuri tuo suuntautumisvaihtoehto kannustaa itseä päivästä toiseen nousemaan ylös ja tekemään sen yhden asian aina paremmin. 4 viikon päästä ollaan jälleen viisaampia.
joulukin lähestyy kovaa kyytiä. oma synttäripäiväkin lähestyy. kunpa sitä voisi vielä iloita tuosta päivästä kuin ennen. onhan se todella koskettavaa kun ihmiset muistavat syntymäpäiväni, mutta verraten siihen, kuinka 18 vuotta sitten tuota päivää odotti innolla - on tunne erilainen. toki on mieskin muuttunut matkan varrella, mutta silti.
reilu viikko ja ajellaan lindan kanssa kohti åbolandiaa. siellä hieman shoppailua ja enemmän rentoutusta ruissalon kylpylässä. tätä kannattaa odottaa.
ps.
bazinga.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti