Huomenna tulee täyteen viikko tätä ns. uutta elämää. Fiilis on ihan hyvä. Hieman pelotti jo hetken, että nilkka olisi mennyt rikki, mutta sekin näyttää kuntoutuvan vihdoin ja viimein. Tänään kävin uimassa aamulla ja huomasin, että monella muullakin oli samat ajatukset. Noh, mikäs siinä, mutta aamun uintitreeni meni lähes täysin pieleen, koska vauhti omalla radalla oli niin hiljainen, että jouduin jokaisen 50m jälkeen odottamaan, että seuraavat saavuttaisivat tietyt kohdat. En jaksa koko aikaa ohitella. En sano, että olen maailman nopein taikka paras uimari, mutta jos jatkuvasti saan ohitella 2-3 muuta ihmistä, kertoo se jo siitä, että vauhtini on hieman erilainen kuin heillä.
Ruokavalio on pysynyt suhteellisen hyvänä, joskin sunnuntaina tuli syötyäkin hieman synttäriherkkuja, mutta pistetään juhlien piikkiin nämä. Suuremmalti ei ole mitään ns."herkkuja" tehnytkään mieli, joka on sinänsä yllätys. Energiataso on suhteellisen hyvä, joskin tunnen kuinka kroppa alkaa lepäämään heti siihen saadessa mahdollisuuden: haukottelu kasvaa ja periferiaa kylmää, mutta tämä lienee jonkinlainen totutteluvaihe.
Puntaria kuulemma meidän talouteen ei hankita, mutta onneksi äitillä ja mummolla on puntari ja 5 päivän suoritusten perusteella olisi paino laskenut jo, mutta tiedän että tie on pitkä enkä vielä tuulettele.
Huomenna on vuorossa salipäivä jälleen ja toivottavasti tällä ketaa sieltäkin olisi ruuhka kadonnut.
Chuck - out!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti