skrinna!

huh huh, olipahan mukavata olla luistelemassa taas. vaikkakin selkä kipeytyi kovasti, piti silti jatkaa menemistä, sillä kuntoahan tässä koetetaan kohentaa. ensi viikolla onkin sitten oikein kunnon hieronta kun pistäydyn kalevalalaisessa jäsenkorjauksessa. jos sitten ei selkä toimi niin on ihme ja kumma.

jostain kumman syystä on iskenyt todellinen urheilukärpänen pitkästä aikaa taas. koen olevani ehkä maailman huonoin luistelija, mutta se ei onneksi menoa haittaa, sillä jokin sinne vain vetää mukaan koko ajan. bongasin facebookin kautta heiaheia.com sivuston ja sinne on oikeastaan aika mukava tehdä treenipäiväkirjaa ja asettaa itselle tavotteita. tarkempaakin seurantaa, kuten keskisykkeen, painon ym. kehittymistäkin voi seurata, mutta itselle riittää se, että saa kirjoitella vähän muistiin mitä on milloinkin tehnyt. luistelua siivitti tänään hienosti tuiskuttavassa säässä musiikki, hain tänään skull candyn nappikuulokkeet ja täytyy sanoa, että hyvät napit sai suht halvalla, voin suositella. 3 doors down ja default avittivat tätä miestä hädässä.

tulevana viikonloppuna sitten startataan opiskelijakuntien kera kohti Ruotsia ja pääsee tapaamaan kollegoita. ihan mukava reissu siis tiedossa (lupasin olla kiltisti laivalla). harmittaa hieman, että hyvään treeniputkeen tulee pieni tauko, mutta onneksi tiistaina tullaan takaisin jo, niin loppuviikko on hyvää aikaa sit skrinnailla ja pelailla salibandya taas!

luistelukausi

tuli korkattua eilen. viime kerrasta onkin aikaa vierähtänyt jo melkeinpä kaksi vuotta. oli se vaan mukavata hommaa. monta mutka oli matkassa. luistimiin saatiin terä kondikseen, mutta maila puuttui. pitkän etsinnän jälkeen tuntui siltä, ettei nykyään saa mitään muuta kuin komposiittimailoja. nehän on ihan pro-vehkeitä eikä ne tällaiselle veteraanille sovi. onneksi nivalan lahja suomalaiselle jääkiekolle juho tiesi kertoa, että halpiksesta löytyy hyvä puikko halpaan hintaan. ei muutaku sieltä keppi kouraan ja jäille!

luistelu meni suht ookoo. itellä tavoitteena on aina ollut, että pölähtää ei saa. mikään hyvä luistelija en koskaan ole ollut. mm. takaperin luistelu on jotain sellasta hifistelyä, mitä en ole kaivannut, mutta pitäähän se kuitenkin opetella jossain vaiheessa. siinä vähän aikaa luisteltua alko jaloissa kuitenki tuntumaan sen verran pahalta, etenkin oikeassa, että kaikki ei ihan kunnossa ollut. mutta kipua nieltiin ja lämittiin kiekkoa reppuun mukavassa 15 asteen pakkasessa ja kevyessä lumisateessa. tällä kunnolla tuo vajaan tunnin luistelu oli kyllä jo maksimia lähentelevä, mutta kyllä se tästä.

mieltä jäi vähän kaivamaan ku oikea jalka kipeyty niin paljon ja todettiin siinä, että olisi ehkä parempi uudet luistimet hakea, kun terä ol vääntynyt niin, että kaikki paino jakaantui ulkosyrjälle. ei muutaku prismaan kolmannen kerran sille päivällä ja sieltä löytyivät ne uudet ihanat: Bauer Flexlite 2.0. koko 48! ei taida canukeilla kasvaa jalat ihan suomalaisten mittapuissa. kenkä oli mukava yllätys, sillä se muistutti enemmänkin monoa, oli pehmusteet ja meikäläisenkin lapikkaaseen sopiva lesti. painoakin oli ainakin puolet vähemmän verrattuna vanhoihin, mutta eiköhän ne 14 vuodessa ole mennyt nuokin eteenpäin teknisesti. nyt vaan odotellaan että päästän luisteleen, 24 astetta mittarissa pakkasta, mutta kyllä se sen verran lauhtuu että päästään jäille vielä tänäänkin!

siinä nuo uudet puikot. 129e ovh. maksettu hinta: 49,90e. oujea!

the black and white sessions

tänään sain otettua itseäni niskasta kiinni ja painuin luontoon valokuvaamaan. lähes vakiopaikaksi muodostunut halkokarin ranta oli jälleen kerran vuorossa, mutta silti sieltä löytyi kuvattavaa. tunnin saldona oli n. 224 valokuvaa ja levännyt mieli.

aamu ei kuitenkaan alkanut suotuisasti, sillä linus päätti kameraa virittäessäni hieman nuuskia objektiivia märällä kuonolla ja hienot jäljet tästä jäi! mutta onneksi katastrofi oli korjattavissa. heti kun vein lindan töihin, suunnistin kaupungille ja onnekseni valokuvausliikkeestä löytyi sitten mikrokuituliina, jolla saatiin kuonon jäljet pois linssistä.

sää ei tänään ollut sieltä suotuisimmasta päästä ja hyvin nopeasti rannalle päästyäni hyväksyin sen, että tämä päivä käytettäisiin mustavalkokuvien treenaamiseen ja ohessa muutama kuva, jotka mielestäni olivat enemmän tai vähemmän katastrofaalisia. tuli myös todettua, että 50mm/f1.8 putki on aivan loistava, mutta ilman 18-55mm putkea en myöskään pärjäisi. seuraava ostos kyllä tulee olemaan se valovoimainen telezoomi :)

alpha.

in bloom.

here I stand.

jälleen kerran saa kommentoida ja antaa etenkin vinkkejä. nyt keittämään kaffit ja kuivattaan kenkiä.

bazinga.

voi aurinko, missä lienet!

jos totta puhutaan niin kokkolassa ei ole oikeasti ollut kunnon aurinkoista päivää varmaan 2 viikkoon. nyt kun itselläkin olisi ollut vapaata lähteä kuvaamaan luontoon niin sitten luonto ei tee yhteistyötä. tosi raivostuttavaa! mutta minkäs voi. kyllähän sitä salamallakin pärjää, mutta en ole vielä niin pro, että sitä osaisin käyttää. muutenkin tuossa kesällä havahduin siihen, että suomen luonto on itselle todella tärkeä paikka. siellä mieli lepää kun katselee ympäristöä ja saa olla rauhassa ajatusten kanssa.

valokuvaaminen on sellainen harrastus, mikä on nyt viime vuosina noussut lähemmäksi ja lähemmäksi sydäntä. hienoin juttu oli, kun saatiin lindan kanssa vihdoin ja viimein ostettua canonin järkkäri, EOS 1000D, 18-55mm putkella. nopeasti siihen hommattiin sitten 50mm putki ja nyt hakusassa olisi sitten vuorostaan telezoomi, todennäköisesti 70-300mm putki. on jotenkin siistiä kun pystyy puhumaan näin "ammattimaisesti" asioista, joista ei vieläkään tajua lähestulkoonkaan kaikkea. mutta mukava on treenata ja harjoittaa omia taitojaan.

tässä muutama kuva, jotka on tullut otettua rakkaasta koti kokkolasta:

drop 2

watercolour

texture

tässä muutava kuva alkusyksystä, kommentoikaa ihmiset ja antakee vinkkejä!

cheers!

swimming in the smoke.

tämä päivä on ollut todella outo ja kummallinen. kenties hyvä niin, mutta huomenna voisi koettaa nousta oikealla jalalla sängystä ylös. känkkäränkkää ei kukaan jaksa, vähiten känkkä itse.

eilen oli tosi mukava ilta juhon ja tiian kanssa, leffaa katseltiin ja hankin suvereenin Trivial Pursuit-mestaruuden (joskin vähän huijasin, vanha kun olen...). Illan tähti oli kuitenkin Irina, ehkä maailman suloisin tenava. Linda varmaan enenmmänkin lähti katsomaan Irinaa kuin leffaa tai isäntäväkeä, mutta hällä väliä, mukavaa oli, kiitos!

tänään kävin keskustelemassa omat opinnot kuntoon ja hommaa riittää toki, mutta hyvältä tuntuu kun tietää että hommat etenevät eikä puheenjohtajuus ole vaikuttanut vielä siihen, että olisin oman ryhmäni kelkasta tippunut.

kelkkailemaan pitäisikin päästä ja toivottavasti nyt nämä pakkaset tästä lauhtuvat, että päästään kunnolla laskemaan hyvään keliin.

dr. feelgood.

on kyllä todella magee fiilis tällä hetkellä! sain vihdoin ja viimein sen viimeisenkin rästihomman tehtyä koululle (uusia odattaessa) mutta mahtavaa! eilinen lusmuilu kannatti, sillä tänään naputettiin sitten vuorostaan tekstiä peräti 8 sivun verran, jopa enemmän kuin vaadittiin mutta enivei.

käytiin lindan ja lotan kanssa aamulla kaupungilla, tytöt menivät menojaan ja minä miehekkäästi kävin ostamassa leffan ja uuden kauluspaidan. pitäähän se puheenjohtajalla vermeet olla kuin keisarilla konsanaan (hehe). illalla käytiin halkokarin rannalla vähän kuvailemassa ja kokeilemassa uutta talutusmenetelmää, jossa hihna on ulkoiluttajan vyötäröllä kiinni. tämän pitäisi estää linusta vetämästä, mutta ei se sitä ymmärtäny. noh, vähän reeniä niin eiköhän se siitä.

nyt muokkaillaan nää kuvat tästä ja katellaan vähän töllöä. huomenna voisi käydä vähän salilla hikoilemassa taas.

peace out!

9 kuukautta.

huomenna potkaistaan käyntiin projekti, jota on lykätty jo kauan. ja kuten ajasta voisi päätellä, kyseessä ei ole kuitenkaan lapsen hankkiminen, vaan paluu salibandykentille. monta vuotta on oltu erossa tuosta niin rakkaasta lajista pelaajana ja ajatus on kypsynyt jo pidemmän aikaa takaraivossa ja viimeisimmän ponnistuksen antoi hyvä ystävä tälle, jonka pakkipariksi olisi tarkoitus ryhtyä.

monta vuotta sitten polvelleni tapahtui jotain selittämätöntä, vikaa ei mistään löytynyt ja joka toinen lääkäri haluaa myöntää että vikaa on, joka toinen on taas eri mieltä. lähdetään nyt kokeilemaan tätä. massaa on itselle kertynyt tuon polven takia luvattoman paljon ja osittain tekosyynä, osittain pelkona on urheilu jäänyt sen varjossa sivuun, mutta nyt asiaan tulee muutos. blogista ei ole tarkoitus tulla mitään treenipäiväkirjaa, mutta toki tästä kirjoittelen, jotta pysyn itsekin asioista mukana.

vuosi vaihtui todella mukavissa merkeissä yhdessä parin ystävän ja parin vieraan koiran kanssa. vilskettä riittikin koirien osalta, mutta hyvin tulivat linus, molly ja yoda loppupeleissä toimeen. nyt kun tästä dagen efteristäkin on selvitty ja päivän huippukohta, eli tatuointiartistilla käyty on fiilis hyvä. asklepioksen sauva ja elämän tähti ovat piirrossa ja 25.1 on vuorossa sitten kuvan leimaaminen, jota on lykätty jo liian kauan.

paljon hyvää on tulossa vuodelle 2011 ja olen varma, että tästä vuodesta tulee loistava.