Jostain syystä on matkakuumetta ollut ilmassa kovasti. Olen ajatellut palkita itseni ja Lindan jollain matkalla valmistumisen kunniaksi, kunhan vain saisi nuo paperit ulos tuolta...
On ollut sinänsä internetin aikakaudella helppoa katsoa noita matkoja, lentoja+hotelleja, mutta mistä ne halvimmat? Tuntuu että jokainen matkatoimisto tai -sivusto mainostaa itseään "halvimpana", mutta eroja kuitenkin tuntuu hinnoissa olevan. Itsellä kun matkustuskokemus rajoittuu naapurimaihin sekä koti-Suomeen, ei tällaista "öögaa" ole.
Kiehtovat matkakohteet top 3: New York, Los Angeles ja Gotlanti. Näistä Gotlanti taitaa olla se todennäköisin kohde, sen ollessa kuitenkin lähellä ja Lindalla ei lentokokemusta ole. Itsehän olen melkein pilotti, sen verran monesti on Top Gun katsottu ja olenhan lentänyt kolmesti Kokkolasta Helsinkiin. Natural born traveller toisin sanoen sekä ehdoton lentäjä.
Nähtäväksi jää minne reissu sijoittuu, mutta tällä hetkellä fiilikset on sellaiset, että kauas olisi päästävä. Mutta maltti on tietysti valttia.
keskiviikko 28. marraskuuta 2012
keskiviikko 24. lokakuuta 2012
May the winter come.
Voi vesisade minkä teetkään! Lehdet ovat jo enimmälti tippuneet Kokkolan seudulla ja kaikki olisi talvea varten valmista, mutta ei - pitää vettä sataa ja viimeiset syysmyräkät ulvovat pihalla. Onneksi seuraavien päivien sääennuste tuo hieman toivoa valkeasta ja pakkasesta. Nähtäväksi jää!
Netflix aikaan siirryttiin ja palvelu on todettu meidän perheessä äärimmäisen hyväksi. Itse bongasin sieltä dokumenttisarjan Everestin valloittajista. Amatöörikiipeilijät (heidän sanojensa mukaan) yrittävät jokainen saavuttaa maailman katon. Hurjaa touhua kieltämättä, ottaen huomioon kuinka vaarallista tuo kropalle on. Sarjan ensimmäistä kautta kuvatessa yksi henkilö sarjassa kuolikin, vaikkakaan ei kyseisestä retkikunnasta. 8500m korkeuteen on äärimmäisen vaikea lähettää mitään pelastusryhmää hakemaan ihmistä alas 50-60º kulmassa. Vuori on armoton. Toisaalta ymmärrän halukkuuden käydä maailman katolla ja huikeat maisemat tuolla on - sitä en kiistä, mutta mielestäni osittain mennään jo hieman "yli" tuossa itsensä voittamisessa. Jospa sitä itse tyytyisi näihin pieniin nyppylöihin mitä Pohjoismaissa on tarjolla.
Talvella pitää päästä ainakin hiihtämään jälleen santahakaan ja voisipa tuota rastimajallakin käydä. Viime talvena aloitettu harrastus saa siis jatkua. Myös lumikenkäilyä pitäisi päästä kokeilemaan ja se yhdistää valokuvaamiseen. Mielessä onkin jo kuumat termarikahvit ja nuotiomakkarat. Aijai...
Chuck-out.
Netflix aikaan siirryttiin ja palvelu on todettu meidän perheessä äärimmäisen hyväksi. Itse bongasin sieltä dokumenttisarjan Everestin valloittajista. Amatöörikiipeilijät (heidän sanojensa mukaan) yrittävät jokainen saavuttaa maailman katon. Hurjaa touhua kieltämättä, ottaen huomioon kuinka vaarallista tuo kropalle on. Sarjan ensimmäistä kautta kuvatessa yksi henkilö sarjassa kuolikin, vaikkakaan ei kyseisestä retkikunnasta. 8500m korkeuteen on äärimmäisen vaikea lähettää mitään pelastusryhmää hakemaan ihmistä alas 50-60º kulmassa. Vuori on armoton. Toisaalta ymmärrän halukkuuden käydä maailman katolla ja huikeat maisemat tuolla on - sitä en kiistä, mutta mielestäni osittain mennään jo hieman "yli" tuossa itsensä voittamisessa. Jospa sitä itse tyytyisi näihin pieniin nyppylöihin mitä Pohjoismaissa on tarjolla.
Talvella pitää päästä ainakin hiihtämään jälleen santahakaan ja voisipa tuota rastimajallakin käydä. Viime talvena aloitettu harrastus saa siis jatkua. Myös lumikenkäilyä pitäisi päästä kokeilemaan ja se yhdistää valokuvaamiseen. Mielessä onkin jo kuumat termarikahvit ja nuotiomakkarat. Aijai...
Chuck-out.
tiistai 9. lokakuuta 2012
to Sattmark and back.
Jo muutaman kuukauden päässä on pyörinyt ajatus siitä, että voitaisiin lähteä Teron kanssa päiväretkelle jonnekin päin Turkua. Kohteeksi valikoitui tarkan harkinnan jälkeen Sattmark ja sen 11km luontopolku.
Reissuun lähdettiin lauantaisena aamuna. Kello herätti kahdeksan maissa ylös ja edellispäivien kaatosateiden jälkeen oli hieman odottava tunnelma mitä sää pitäisi sisällään. Iloksemme aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja sateista ei ollut tietoakaan. Lämpötila oli +6 paikkeilla ja Teron mukaan tuo oli kylmin aamu Turussa tänä syksynä. Teimme aamupalat pikaisesti ja syödessämme aloimme miettimään busseja, jotka veisivät meidät lähelle. Edellisiltana suunnittelu- ja elokuvaoluilta palattuamme teimme sellaisen päätelmän, että "kulkeehan niitä 30min välein kuitenki". Onneksi tarkastelimme asiaa paremmin ja Erica bongasi, että seuraava bussi lähtisi n.20min päästä. Noh - kamat kasaan ja menoksi. Onneksemme ehdimme kuitenkin pysäkille ennen bussia ja tavallaan mieleen tulikin eräs valtiollinen laitos, jossa oli aina kiire odottamaan.
Matkaa Sattmarkkiin tuli 30km, reippaan puoli tuntia katseltuamme Paraisten ja Turun saariston maisemia päädyimme kohteeseemme. Aurinko paistoi ja sää oli kuin morsian, eli ei muuta kuin matkaan. Ensimmäisenä sainkin heittää päälimmäisen takin suosiolla reppuun, sillä kerraston pitkähihainen riittäisi hyvin pitämään paikat kuivina ja lämpiminä +10 asteen kelissä. Edellispäivinä oli tosiaan satanut reippaanlaisesti ja tämä näkyi myös maastossa, joka paikoitellen muistutti enemmänkin pohjaan palannutta ruispuuroa kuin vaelluspolkua. Tämä ei kuitenkaan menoa haitannut ja pääsääntöisesti Salomonin Gore-Texit pitivätkin jalat kuivina. Polku oli hyvin merkitty sinisin merkein puissa ja kivissä maastossa.
Eniten itseäni yllätti kuinka paljon nousuja reitiltä löytyi, näköalapaikatkin olivat kallioita, joilta oli äärimmäisen mukavat näkymät eteenpäin. Myös luonnon vaihtelevuus yllätti positiivisesti. Parhaiten mieleen jäikin juuri kalliot ja niiden upeus. Päiväkaffeja juodessa toisella näköalapaikalla ei auttanut kuin ihmetellä jälleen kerran luonnon kauneutta ja nauttia rauhasta.
Kaiken kaikkiaan Sattmark toimii erittäin hyvin päiväkohteena. Pienenä puutteena koin tulentekopaikkojen olemattomuuden sekä olisi ollut kiva lukea jotain historiikkia kohteesta. Mutta reitti tarjoaa sopivaa vaihtelua kokeneellekin erämiehelle mutta sopii toki myös vasta-alkajille. Kaiken kaikkiaan annetaan pisteitä 8 kuksaa kymmenestä.
Kiitos Tero ja Erica vielä kerran reissusta!
Reissuun lähdettiin lauantaisena aamuna. Kello herätti kahdeksan maissa ylös ja edellispäivien kaatosateiden jälkeen oli hieman odottava tunnelma mitä sää pitäisi sisällään. Iloksemme aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja sateista ei ollut tietoakaan. Lämpötila oli +6 paikkeilla ja Teron mukaan tuo oli kylmin aamu Turussa tänä syksynä. Teimme aamupalat pikaisesti ja syödessämme aloimme miettimään busseja, jotka veisivät meidät lähelle. Edellisiltana suunnittelu- ja elokuvaoluilta palattuamme teimme sellaisen päätelmän, että "kulkeehan niitä 30min välein kuitenki". Onneksi tarkastelimme asiaa paremmin ja Erica bongasi, että seuraava bussi lähtisi n.20min päästä. Noh - kamat kasaan ja menoksi. Onneksemme ehdimme kuitenkin pysäkille ennen bussia ja tavallaan mieleen tulikin eräs valtiollinen laitos, jossa oli aina kiire odottamaan.
Matkaa Sattmarkkiin tuli 30km, reippaan puoli tuntia katseltuamme Paraisten ja Turun saariston maisemia päädyimme kohteeseemme. Aurinko paistoi ja sää oli kuin morsian, eli ei muuta kuin matkaan. Ensimmäisenä sainkin heittää päälimmäisen takin suosiolla reppuun, sillä kerraston pitkähihainen riittäisi hyvin pitämään paikat kuivina ja lämpiminä +10 asteen kelissä. Edellispäivinä oli tosiaan satanut reippaanlaisesti ja tämä näkyi myös maastossa, joka paikoitellen muistutti enemmänkin pohjaan palannutta ruispuuroa kuin vaelluspolkua. Tämä ei kuitenkaan menoa haitannut ja pääsääntöisesti Salomonin Gore-Texit pitivätkin jalat kuivina. Polku oli hyvin merkitty sinisin merkein puissa ja kivissä maastossa.
Eniten itseäni yllätti kuinka paljon nousuja reitiltä löytyi, näköalapaikatkin olivat kallioita, joilta oli äärimmäisen mukavat näkymät eteenpäin. Myös luonnon vaihtelevuus yllätti positiivisesti. Parhaiten mieleen jäikin juuri kalliot ja niiden upeus. Päiväkaffeja juodessa toisella näköalapaikalla ei auttanut kuin ihmetellä jälleen kerran luonnon kauneutta ja nauttia rauhasta.
 |
| Mukavan värikästä vielä |
 |
| Aurinko kajastaa hienosti puiden läpi |
 |
| Sateet asettivat välillä pieniä haasteita matkalle |
 |
| Tero etsimässä kuivaa taukopaikkaa |
 |
| Kalliomaisemaa part 1 |
 |
| Kalliomaisemaa part 2 |
 |
| Tämän maiseman takia kannatti vaeltaa 7km |
 |
| Takille tuli tauolla käyttöä tuulen yltyessä |
Kiitos Tero ja Erica vielä kerran reissusta!
sunnuntai 16. syyskuuta 2012
the fall and the man.
On jotenkin jännä huomata itsestään se, että juuri syksyn tullen iskee jälleen se urheilukärpänen ja tekee mieli mennä ja tehdä kaikenlaista nimenomaan ulkona. Olen tässä seurannut huvikseen Endomondo-ohjelmalla omia lenkkejä ja ihan mukava katsoa kun kilometrejeä tulee alle, ehkä uudet kengätkin ovat osaltaan motivoineet tekemään pidempiä lenkkejä ja ylipäätään liikkumaan enemmän. En valita ja kroppa tykkää!
Turun reissu jäi tällä kertaa väliin, mutta uusi päivämäärä on sovittu jo ja Sattmark häämöttää lokakuun alussa. Pitää varmaan junalippu käydä ostamassa ennakkoon niin tulee varmasti lähdettyä, joskin tällä kertaa syynä oli ihan harjoittelun työvuorot. Innolla odotan kyllä saaristomaisemia ja niiden kuvaamista sitten. Tekisi mieli hirveästi hankkia uusia vermeitä luontoon, mutta mennään vielä tämä kausi näillä ja ensi vuodelle uudet kujeet - onhan se talvikin jo nurkan takana.
Fjällräven classic kummittelee mielessä ja kovasti sinne olisi haluja mennä. Olen kuitenkin miettinyt, josko ensi vuosi pyhitettäisiin vielä kotimaisille kohteille kuten Riisitunturille, Pallastunturille ja ehkä jopa Haltille? Edessä onkin kuntokuuri ja täytyy sanoa, että pikkuhiljaa alkaa tuntumaan siltä, että kropassa tapahtuu muutoksia parempaan suuntaan - toki matkaa on vielä jäljellä paljon. Haaveissa olisi myös hankkia tulevaisudessa teltta, rinkka, makuupussi, kuoritakki ja -housut sekä kunnon vaelluskengät. Noh, onneksi raha on vanha keksintö ja sitä tehdään joka päivä lisää ja pikkuhiljaa säästämällä on sitten varaa hankkia nämä. Kuten viime kirjoituksessa mainitsin, pysyn kaukana halpahallitavarasta ja suuntaan katseeni vähän parempiin kamoihin.
Tämä tältä erää. Humioikaa että isot alkukirjaimet tekivät blogiin paluun!
t. chuck
Turun reissu jäi tällä kertaa väliin, mutta uusi päivämäärä on sovittu jo ja Sattmark häämöttää lokakuun alussa. Pitää varmaan junalippu käydä ostamassa ennakkoon niin tulee varmasti lähdettyä, joskin tällä kertaa syynä oli ihan harjoittelun työvuorot. Innolla odotan kyllä saaristomaisemia ja niiden kuvaamista sitten. Tekisi mieli hirveästi hankkia uusia vermeitä luontoon, mutta mennään vielä tämä kausi näillä ja ensi vuodelle uudet kujeet - onhan se talvikin jo nurkan takana.
Fjällräven classic kummittelee mielessä ja kovasti sinne olisi haluja mennä. Olen kuitenkin miettinyt, josko ensi vuosi pyhitettäisiin vielä kotimaisille kohteille kuten Riisitunturille, Pallastunturille ja ehkä jopa Haltille? Edessä onkin kuntokuuri ja täytyy sanoa, että pikkuhiljaa alkaa tuntumaan siltä, että kropassa tapahtuu muutoksia parempaan suuntaan - toki matkaa on vielä jäljellä paljon. Haaveissa olisi myös hankkia tulevaisudessa teltta, rinkka, makuupussi, kuoritakki ja -housut sekä kunnon vaelluskengät. Noh, onneksi raha on vanha keksintö ja sitä tehdään joka päivä lisää ja pikkuhiljaa säästämällä on sitten varaa hankkia nämä. Kuten viime kirjoituksessa mainitsin, pysyn kaukana halpahallitavarasta ja suuntaan katseeni vähän parempiin kamoihin.
Tämä tältä erää. Humioikaa että isot alkukirjaimet tekivät blogiin paluun!
t. chuck
lauantai 8. syyskuuta 2012
retkeilijän alku.
itse aloitin ns. vaeltamisen noin pari vuotta takaperin, vielä on toistaiseksi pidemmät vaellusretket tekemättä, mutta kokemusta on karttunut päiväreissuista jonkin verran jo. kun etsin tietoa niin kunnon ABC-sivuja oli jonkin verran, mutta ajattelin tähän kohtaan nostaa vähän omia ajatuksiani siitä, mikä on retkeilyssä tärkeää, mitkä vermeet on hyvä olla ja minne kannattaa mennä.
ensinnäkin retkeily ja vaeltaminen, miksi lähteä rääkkäämään itseään tuonne erämaihin itikoiden syötäväksi? syy löytyi itseltä siitä, että tarvitsin jonkin harrastuksen missä ei tarvitsisi olla hirveää kuntopohjaa ja voisin yhdistää valokuvaamisen, tätä kautta retkeily/vaeltaminen tuntuivat oivilta vaihtoehdoilta ja niinhän siinä kävi että kummasti jäin koukkuun. oivalsin myös sen, ettei tarvinut lappiin asti lähteä tekemään päivän reissuja, nimittäin läheltäkin löytyi polkuja joita kävellä. sinänsä tuntuu hullulta, että kotikaupungissa on jotain mitä 25 vuoden aikana ei ole ehtinyt nähdä, mutta niin vain oli. tärkeää siis on itse haluta lähteä katselemaan mitä tuolta luonnosta oikein löytyy!
toinen asia mihin haluan kiinnittää huomiota on varusteet, eli mitä tarvitaan. mieti tarkkaan minkälaisessa maastossa tulet liikkumaan, esim. jos tasaisella menet niin kumpparit / lenkkarit varmasti riittävät alkuun vallan mainiosti, mutta esim. pienelle karhunkierrokselle suosittelen jo kenkää, jossa on enemmän tukea. tärkeää myös on, että vaatteet ovat sellaiset ettei tule liian kuuma, ei liian kylmä sekä sateen yllättäessä olisi hyvä jos vedenpitävyyttä olisi myös mukana jonkin verran. mahdoton yhtälökö? ei suinkaan, erilaisista urheilu- ja eräliikkeistä löytyy asiantuntevaa henkilökuntaa joka osaa neuvoa mikä on tarpeille sopivaa. vaatteiden pitää tottakai myös olla mukavat päällä ja kannattaa reppuun varata varalle t-paitaa yms. muutenkin kerrospukeutuminen on pop varsinkin syksyllä.
ulkoilutakkeja, -housuja ja -kenkiä löytyy vaikka millä mitalla. olen itse oppinut kantapään kautta (kirjaimellisesti) ettei kannata välttämättä juuri siihen halvimpaan panostaa, nimittäin takki, joka oli halpa ja hyvä (kaupan mukaan) muuttui muutaman pesukerran jälkeen vedenpitämättömäksi ja samalla "hengitysominaisuudet" lakkasivat täysin. eli ole suosittelen varamaan rahaa siihen astetta kalliimpaan versioon. monesti puhutaan, että merkki maksaa, mutta kun vaelluksesta on kyse niin olen huomannut että merkki saakin maksaa, sillä laatutuotteesta maksaa mielellään sen muutaman kympin aina enemmän. kannattaa myös kamppeita hankkiessa tsekata verkkokauppoja kuten scandinavian outdoorstore ja partioaitta. nämä toki saattaa omasta kaupungista löytyä, mutta kuitenkin.
kannattavia hankintoja alkuun on ainakin kunnon kengät, jotka on vaeltamisen/retkeilyn A ja O. siihen kannattaa panostaa, sillä jalat kiittää ja varsinkin jalat soi, mikäli kenkiä ei ensin kunnolla aja sisään, eli ennen kuin menee 400km vaellukselle kannattaa kävellä kengillä lyhyempiä matkoja eri alustoilla jne. kengän valinnassa auttaa urheiluliikkeen ihmiset ja aina voi laittaa viestiä nettimyymälöihin myös. toinen järkevä ostos on luonnollisesti kunnon vaatteet, mutta tuulipuvulla pärjää jo pitkälle, mikäli nämä löytyvät entuudestaan. seuraava must-ostos on kunnon reppu/rinkka, jonne saa eväät ja varavaatteet mukaan (myöhemmin kun vaelluskärpänen puree niin telttaa yms.). kunnon reppuun kannattaa sijoittaa myös muutama euro enemmän sillä selkä kiittää jo lyhyelläkin matkalla.
minne siis reissuun? kannattaa katsoa oman kunnan kotisivut, yleensä siellä on infoa patikointipaikoista, liikuntakartoilla on reittejä ja mahdollisesti myös tulentekopaikkoja, laavuja yms. jos mieli tekee lähteä vähän pidemmälle esim. ruskaa katselemaan kannattaa matka suunnitella hyvin ja tätä varten luontoon.fi palvelee mainiosti. esitteillä on mm. kaikki suomen kansallispuistot, infoa niistä, karttoja ja jopa hakukonetta omiin tarpeisiin. itse voin suositella kuusamon karhunkierrosta kaikille, nimittäin maasto on vaihtelevaa ja osittain haasteellinenkin, mutta korkeimmille nousuille on portaita, taukopaikkoja löytyy ja maisemat ovat mitä parhaimmat.
tässä siis pientä listaa omista ajatuksista ja varmasti kokeneimmat konkarit osaavat myös tähän kommentoida ja hyvä niin - sillä aina voi oppia uutta!
chuck - out!
ensinnäkin retkeily ja vaeltaminen, miksi lähteä rääkkäämään itseään tuonne erämaihin itikoiden syötäväksi? syy löytyi itseltä siitä, että tarvitsin jonkin harrastuksen missä ei tarvitsisi olla hirveää kuntopohjaa ja voisin yhdistää valokuvaamisen, tätä kautta retkeily/vaeltaminen tuntuivat oivilta vaihtoehdoilta ja niinhän siinä kävi että kummasti jäin koukkuun. oivalsin myös sen, ettei tarvinut lappiin asti lähteä tekemään päivän reissuja, nimittäin läheltäkin löytyi polkuja joita kävellä. sinänsä tuntuu hullulta, että kotikaupungissa on jotain mitä 25 vuoden aikana ei ole ehtinyt nähdä, mutta niin vain oli. tärkeää siis on itse haluta lähteä katselemaan mitä tuolta luonnosta oikein löytyy!
toinen asia mihin haluan kiinnittää huomiota on varusteet, eli mitä tarvitaan. mieti tarkkaan minkälaisessa maastossa tulet liikkumaan, esim. jos tasaisella menet niin kumpparit / lenkkarit varmasti riittävät alkuun vallan mainiosti, mutta esim. pienelle karhunkierrokselle suosittelen jo kenkää, jossa on enemmän tukea. tärkeää myös on, että vaatteet ovat sellaiset ettei tule liian kuuma, ei liian kylmä sekä sateen yllättäessä olisi hyvä jos vedenpitävyyttä olisi myös mukana jonkin verran. mahdoton yhtälökö? ei suinkaan, erilaisista urheilu- ja eräliikkeistä löytyy asiantuntevaa henkilökuntaa joka osaa neuvoa mikä on tarpeille sopivaa. vaatteiden pitää tottakai myös olla mukavat päällä ja kannattaa reppuun varata varalle t-paitaa yms. muutenkin kerrospukeutuminen on pop varsinkin syksyllä.
ulkoilutakkeja, -housuja ja -kenkiä löytyy vaikka millä mitalla. olen itse oppinut kantapään kautta (kirjaimellisesti) ettei kannata välttämättä juuri siihen halvimpaan panostaa, nimittäin takki, joka oli halpa ja hyvä (kaupan mukaan) muuttui muutaman pesukerran jälkeen vedenpitämättömäksi ja samalla "hengitysominaisuudet" lakkasivat täysin. eli ole suosittelen varamaan rahaa siihen astetta kalliimpaan versioon. monesti puhutaan, että merkki maksaa, mutta kun vaelluksesta on kyse niin olen huomannut että merkki saakin maksaa, sillä laatutuotteesta maksaa mielellään sen muutaman kympin aina enemmän. kannattaa myös kamppeita hankkiessa tsekata verkkokauppoja kuten scandinavian outdoorstore ja partioaitta. nämä toki saattaa omasta kaupungista löytyä, mutta kuitenkin.
kannattavia hankintoja alkuun on ainakin kunnon kengät, jotka on vaeltamisen/retkeilyn A ja O. siihen kannattaa panostaa, sillä jalat kiittää ja varsinkin jalat soi, mikäli kenkiä ei ensin kunnolla aja sisään, eli ennen kuin menee 400km vaellukselle kannattaa kävellä kengillä lyhyempiä matkoja eri alustoilla jne. kengän valinnassa auttaa urheiluliikkeen ihmiset ja aina voi laittaa viestiä nettimyymälöihin myös. toinen järkevä ostos on luonnollisesti kunnon vaatteet, mutta tuulipuvulla pärjää jo pitkälle, mikäli nämä löytyvät entuudestaan. seuraava must-ostos on kunnon reppu/rinkka, jonne saa eväät ja varavaatteet mukaan (myöhemmin kun vaelluskärpänen puree niin telttaa yms.). kunnon reppuun kannattaa sijoittaa myös muutama euro enemmän sillä selkä kiittää jo lyhyelläkin matkalla.
minne siis reissuun? kannattaa katsoa oman kunnan kotisivut, yleensä siellä on infoa patikointipaikoista, liikuntakartoilla on reittejä ja mahdollisesti myös tulentekopaikkoja, laavuja yms. jos mieli tekee lähteä vähän pidemmälle esim. ruskaa katselemaan kannattaa matka suunnitella hyvin ja tätä varten luontoon.fi palvelee mainiosti. esitteillä on mm. kaikki suomen kansallispuistot, infoa niistä, karttoja ja jopa hakukonetta omiin tarpeisiin. itse voin suositella kuusamon karhunkierrosta kaikille, nimittäin maasto on vaihtelevaa ja osittain haasteellinenkin, mutta korkeimmille nousuille on portaita, taukopaikkoja löytyy ja maisemat ovat mitä parhaimmat.
tässä siis pientä listaa omista ajatuksista ja varmasti kokeneimmat konkarit osaavat myös tähän kommentoida ja hyvä niin - sillä aina voi oppia uutta!
chuck - out!
torstai 6. syyskuuta 2012
kesäloma - sommarlov 2012
näihän se kävi tänäkin vuonna, että kesäloma vietettiin Suomen Kuusamossa! oli aivan mahtava reissu kuten arvatakin saattaa. tänä vuonna yövyimme Kitkaranta-nimisessä mökissä, jota voin suositella kaikille: oli rantasaunaa, paljon tilaa sisällä, kunnon vene ja jopa perämoottori kuuluivat vuokrahintaan! todettiin lindan kanssa, että samaa mökkiä suosimme jatkossakin.
päätimme torstai-iltana saunottuamme, että katsomme aina sään mukaan mitä minäkin päivänä teemme - aika pitkälti saimmekin identtiset päivät, sillä tuulista ja puolipilvistä oli jokaisena päivänä. joskin tuntui, että mökillä tuuli aina enemmän, tämän päättelin johtuvan siitä, että mökki jäi ruka- ja sallatuntureiden väliin. joskus olen tällaisesta tuuli-ilmiöstä kuullut maantiedon/biologian tunnilla. noh kuitenkin, kivat kelit oli jokatapauksessa.
perjantaina kävimme katsomassa karhunkierrosta vähän eri suunnasta kuin tavallisesti ja suuntasimme Oulangan luontokeskukseen ja sitä kautta kävimme katsomassa Kiutaköngästä, joka oli mahtava, upea kosken pauhe kuului jo kauas ja kameran poltteli jo kovasti käsissä tuossa vaiheessa. Suomen luonto muutenkin on luontokuvaajan paras kaveri ja karhunkierroksen maisemat ennen kaikkea maailman luokan tähtiä tässä.
lauantai menikin puolestaan shoppaillessa ja ihan vain ollessa. totesimme jälkeenpäin, että yksi päivä olisi lisää tarvittu, jotta kaikkialle olisi ehditty. onneksi tietä pitkin pääsee aina takaisin. ensi vuonna kenties Riisitunturille?
ps. reissulla meni kengät rikki ja nyt reissuja vauhdittaa Salomon! (sponssia odoteltaessa)
päätimme torstai-iltana saunottuamme, että katsomme aina sään mukaan mitä minäkin päivänä teemme - aika pitkälti saimmekin identtiset päivät, sillä tuulista ja puolipilvistä oli jokaisena päivänä. joskin tuntui, että mökillä tuuli aina enemmän, tämän päättelin johtuvan siitä, että mökki jäi ruka- ja sallatuntureiden väliin. joskus olen tällaisesta tuuli-ilmiöstä kuullut maantiedon/biologian tunnilla. noh kuitenkin, kivat kelit oli jokatapauksessa.
perjantaina kävimme katsomassa karhunkierrosta vähän eri suunnasta kuin tavallisesti ja suuntasimme Oulangan luontokeskukseen ja sitä kautta kävimme katsomassa Kiutaköngästä, joka oli mahtava, upea kosken pauhe kuului jo kauas ja kameran poltteli jo kovasti käsissä tuossa vaiheessa. Suomen luonto muutenkin on luontokuvaajan paras kaveri ja karhunkierroksen maisemat ennen kaikkea maailman luokan tähtiä tässä.
lauantai menikin puolestaan shoppaillessa ja ihan vain ollessa. totesimme jälkeenpäin, että yksi päivä olisi lisää tarvittu, jotta kaikkialle olisi ehditty. onneksi tietä pitkin pääsee aina takaisin. ensi vuonna kenties Riisitunturille?
ps. reissulla meni kengät rikki ja nyt reissuja vauhdittaa Salomon! (sponssia odoteltaessa)
maanantai 27. elokuuta 2012
sommarlov.
kesän työt tuli tänään taputeltua finaaliin. oli aika toiminnantäyteinen viikonloppu kieltämättä, mutta kunnialla selvittiin niin kuin muistakin kesän keikoista. nopeaan meni kesä, ei voi muuta sanoa, hienojen ihmisten kanssa oli mukava työskennellä. nyt kuitenkin jää nähtäväksi loppuiko ambulanssi-urani tähän - ainakin toistaiseksi tuntuu siltä, että on hyvä ottaa paussia.
kesäloma on nyt päällä ja perinteisesti opiskelijan elämään kuuluen vettä tulee ja kylymää riittää. ei oo hääviä, mutta loma on lomaa kuitenkin. reissu häämöttää ja torstaina startataan perheen kanssa kohti Kuusamoa, josta alkaakin jo pikkuhiljaa muodostumaan perinne. onhan ne maisemat upeita ja siellä tämän miehen ruho ja sielu lepää varmasti.
nyt tärkeimpänä asiana voin todeta sen, että vihdoin saan olla perheen kanssa kotona ja suorittaa opinnot loppuun, reissuelämä on tietyllä tavalla mukavaa, mutta omaa kotia ja niitä tyyppejä täällä ei mikään voita.
nyt odotellaan sconesien valmistumista ja vietän iltaa rakkaan lindan kanssa.
chuck - out!
kesäloma on nyt päällä ja perinteisesti opiskelijan elämään kuuluen vettä tulee ja kylymää riittää. ei oo hääviä, mutta loma on lomaa kuitenkin. reissu häämöttää ja torstaina startataan perheen kanssa kohti Kuusamoa, josta alkaakin jo pikkuhiljaa muodostumaan perinne. onhan ne maisemat upeita ja siellä tämän miehen ruho ja sielu lepää varmasti.
nyt tärkeimpänä asiana voin todeta sen, että vihdoin saan olla perheen kanssa kotona ja suorittaa opinnot loppuun, reissuelämä on tietyllä tavalla mukavaa, mutta omaa kotia ja niitä tyyppejä täällä ei mikään voita.
nyt odotellaan sconesien valmistumista ja vietän iltaa rakkaan lindan kanssa.
chuck - out!
perjantai 3. elokuuta 2012
one bye one by one...
noin vain se sade ropisee, pisara kerrallaan. mutta ei se onneksi aina voi sataakaan. alkuviikko on mennyt jotenkin harmaissa merkeissä muutenkin, vähän menneisyyden haamut vaivasivat tuossa, mutta onneksi on linda, jolle voi asioista puhua ja jälleen kuvainnollisesti sanoen aurinko paistaa.
tänään on ollut 2. vapaapäivä ja huomenna pitäisi suunnata päivystämään jälleen oravaisiin, vähiin käy päivät ennen kuin loppuvat, reilu 3 viikkoa pitäisi vielä jaksaa ennen lomaa! huomasin tässä myös että itselle on kehittynyt tapa: jos linda menee töihin aamuun, menen media caféhen lukemaan aamun lehdet ja nauttimaan kupposen kuumaa. mukava katsella ihmisvilinää ja startata aamu rauhallisesti.
aloin tuossa sitten lukemaan "fifty shades of grey"- kirjaa joka on E.L. Jamesin käsialaa. ihan vain mielenkiinnosta, koska tätä teosta on hehkutettu paljon joka puolella. ainakin ensimmäisten lukujen perusteella kirja on hyvin kirjoitettu, mutta ei ehkä omalle sukupuolelle, tätähän oli kuvattu "kotiäitipornoksi". noh, nähtäväksi jää.
nyt kalasoppa on valmiina ja vielä pitäisi linda saada kotiin niin päästäisiin sitten viettämään iltaa. ainiin, erica ja tero on kaupungissa ja käytiin syömässä lounasta ja illalla erica tulee piristään meidän iltaa! super awesome !
joni - out!
tänään on ollut 2. vapaapäivä ja huomenna pitäisi suunnata päivystämään jälleen oravaisiin, vähiin käy päivät ennen kuin loppuvat, reilu 3 viikkoa pitäisi vielä jaksaa ennen lomaa! huomasin tässä myös että itselle on kehittynyt tapa: jos linda menee töihin aamuun, menen media caféhen lukemaan aamun lehdet ja nauttimaan kupposen kuumaa. mukava katsella ihmisvilinää ja startata aamu rauhallisesti.
aloin tuossa sitten lukemaan "fifty shades of grey"- kirjaa joka on E.L. Jamesin käsialaa. ihan vain mielenkiinnosta, koska tätä teosta on hehkutettu paljon joka puolella. ainakin ensimmäisten lukujen perusteella kirja on hyvin kirjoitettu, mutta ei ehkä omalle sukupuolelle, tätähän oli kuvattu "kotiäitipornoksi". noh, nähtäväksi jää.
nyt kalasoppa on valmiina ja vielä pitäisi linda saada kotiin niin päästäisiin sitten viettämään iltaa. ainiin, erica ja tero on kaupungissa ja käytiin syömässä lounasta ja illalla erica tulee piristään meidän iltaa! super awesome !
joni - out!
lauantai 21. heinäkuuta 2012
lost in the echo.
johan voi ihminen olla treenistä jumissa.. toissapäivänä tein ns. circuit-trainingia salilla eli kevyillä painoilla pitkiä sarjoja, tavoitteena saada sykettä korkealle ja parantaa hapenottokykyä. noh, nyt 2 päivää treenin jälkeen olo on jumissa ja kroppa jotenkin herkällä. toki salitreenin alla oli kuntopyöräilyä ja intervalliharjoittelua siinä, jossa myös sykettä koetin nostaa ja palauttelin tunnin mittaan lihaksistoa siinä. noh, ei muutaku uudestaan huomenna!
tuo fjällräven yhtiö se osaa kiusata itseä, pitkin vuotta saanut katsella facebookissa upeita kuvia ja nyt elokuun lähestyessä ovat mokomat alkaneet mainostamaan Fjällräven Classic 2012- tapahtumaa, jossa vaelletaan pitkin Kungsledeniä yhteensä 110km. se mikä tässä itseä kiinnostaa on se, että tapahtumassa tapaisi varmasti uusia ihmisiä ja juuri tuota saman henkistä porukkaa. ja ennen kaikkea maisemat ovat jäätävän hienot! katsokaa vaikka itse:
eli nyt vaellussuunnitelmiin tulee pikkaisen muutosta, mutta eihän se haittaa. eniten itseä ihmetyttää että tuollaisia maisemia oikeasti löytyy tuosta naapurista heti.
Kuusamon lomaan on enää n. 40 yötä!
ps. Linkin Parkin uusi albumi "Living Things" kannattaa ottaa kuunteluun
joni - out!
tuo fjällräven yhtiö se osaa kiusata itseä, pitkin vuotta saanut katsella facebookissa upeita kuvia ja nyt elokuun lähestyessä ovat mokomat alkaneet mainostamaan Fjällräven Classic 2012- tapahtumaa, jossa vaelletaan pitkin Kungsledeniä yhteensä 110km. se mikä tässä itseä kiinnostaa on se, että tapahtumassa tapaisi varmasti uusia ihmisiä ja juuri tuota saman henkistä porukkaa. ja ennen kaikkea maisemat ovat jäätävän hienot! katsokaa vaikka itse:
eli nyt vaellussuunnitelmiin tulee pikkaisen muutosta, mutta eihän se haittaa. eniten itseä ihmetyttää että tuollaisia maisemia oikeasti löytyy tuosta naapurista heti.
Kuusamon lomaan on enää n. 40 yötä!
ps. Linkin Parkin uusi albumi "Living Things" kannattaa ottaa kuunteluun
joni - out!
tiistai 17. heinäkuuta 2012
a+ luokan vapaat
olipahan todella mukava tulla eilen kotiin! ennen kaikkea lindan kanssa meillä sattui kerrankin vapaat natsaamaan niin hyvin. A+ luokan vapaat todellakin!
olihan noita töitä jo tehtykin, 2,5vrk 1 vapaa ja 2,5vrk jälleen. mutta onneksi mahtavat työkaverit auttavat jaksamaan.
eilen kävästiin lindan kanssa katsomassa vähän turvallisesti vesillä- tapahtumaa. itseä kiinnosti eritoten meripelastuslaitoksen sekä rajavartiolaitoksen veneet ja kalusto, koska heidän kanssaan saattaa joutua jossain vaiheessa vielä tekemään kesän mittaan yhteistyötä. muutenkin päivä oli todella rentouttava.
myöskin vihdoin on pöytäkone ns. "tikissä", joskin siitä puuttuu vielä SSD-kovalevy, joka tilataan sitten jossain vaiheessa. tällä erää kuitenkin mennään näillä ja miksei mentäisi, serkkupojan valitsema rauta on omiin tarkoituksiin juuri passeli ja ennenkaikkea: hiljainen! terveisiä vaan arskalle ja onnea singaporeen!
nyt juomaan kaffetta ja illalla juhlimaan kummivanhempia sekä istumaan iltaa kavereiden kanssa. eiköhän näillä jaksa taas painaa pohjanmaalla.
chuck - out!
olihan noita töitä jo tehtykin, 2,5vrk 1 vapaa ja 2,5vrk jälleen. mutta onneksi mahtavat työkaverit auttavat jaksamaan.
eilen kävästiin lindan kanssa katsomassa vähän turvallisesti vesillä- tapahtumaa. itseä kiinnosti eritoten meripelastuslaitoksen sekä rajavartiolaitoksen veneet ja kalusto, koska heidän kanssaan saattaa joutua jossain vaiheessa vielä tekemään kesän mittaan yhteistyötä. muutenkin päivä oli todella rentouttava.
myöskin vihdoin on pöytäkone ns. "tikissä", joskin siitä puuttuu vielä SSD-kovalevy, joka tilataan sitten jossain vaiheessa. tällä erää kuitenkin mennään näillä ja miksei mentäisi, serkkupojan valitsema rauta on omiin tarkoituksiin juuri passeli ja ennenkaikkea: hiljainen! terveisiä vaan arskalle ja onnea singaporeen!
tällä vermeellä pitäisi sitten muokkailla kuvia jatkossa. myöskin tuo 22" näyttö helpottaa asiaa.
nyt juomaan kaffetta ja illalla juhlimaan kummivanhempia sekä istumaan iltaa kavereiden kanssa. eiköhän näillä jaksa taas painaa pohjanmaalla.
chuck - out!
lauantai 14. heinäkuuta 2012
it can't rain all the time
kävi jälleen niin, että ajattelin kirjoittaa tänne kaikkea maata mullistavaa, mutta ajatus katosi heti kun sivu suostui aukeamaan. otin koneen ensimmäistä kertaa oravaisiin ja elisan 3g yhteys ei oikein toimi täällä niin joudutaan mokkuloimaan GPRS-yhteydellä. blääh.
eilen oli aika passelisti keikkaa, tuli jopa se oman ensihoitohistorian ensimmäinen seinäjoen keikkakin eilen. se mikä oravaisissa on yllättänyt positiviisesti on se, että keikkoja on todella vaihtelevasti, aivan laidasta laitaan ja tämä on pelkästään hyvä, koska pääsee todellakin pohtimaan ja tavallaan "testaamaan" taitojaan, toki sitä aina haluaa parhaansa tehdä tehtävästä riippumatta, mutta tuskinpa kukaan tälle alalle hakeutunut pelkkiä siirtoja haluaa ajaa.
tuossa turku-tero heitti mielenkiintoisen idean saariston rengasreitistä, joka aloitettaisiin turusta ja viikonlopun aikana poljettaisiin pyörillä yhteensä 200km. aika kiehtova haaste sinänsä, päivävauhti olisi n. 70-80km ja varmaankin aika passeli, sillä veikkaanpa että saaristossa riittää katseltavaa ja etenkin kuvattavaa. saa nähdä ehtiikö tätä reissua tehdä tälle kesälle vai meneekö syyskuun puolelle. kuitenkin varmaa on se, että kuntoa ja takapuolen lihaksia pitää kasvattaa!
nyt kuitenkin suihkuun, koska äsken tehty 60min kuntopyörälenkki toi hien pintaan sopivasti niin saa pestä pyykkiä!
chuck - out!
eilen oli aika passelisti keikkaa, tuli jopa se oman ensihoitohistorian ensimmäinen seinäjoen keikkakin eilen. se mikä oravaisissa on yllättänyt positiviisesti on se, että keikkoja on todella vaihtelevasti, aivan laidasta laitaan ja tämä on pelkästään hyvä, koska pääsee todellakin pohtimaan ja tavallaan "testaamaan" taitojaan, toki sitä aina haluaa parhaansa tehdä tehtävästä riippumatta, mutta tuskinpa kukaan tälle alalle hakeutunut pelkkiä siirtoja haluaa ajaa.
tuossa turku-tero heitti mielenkiintoisen idean saariston rengasreitistä, joka aloitettaisiin turusta ja viikonlopun aikana poljettaisiin pyörillä yhteensä 200km. aika kiehtova haaste sinänsä, päivävauhti olisi n. 70-80km ja varmaankin aika passeli, sillä veikkaanpa että saaristossa riittää katseltavaa ja etenkin kuvattavaa. saa nähdä ehtiikö tätä reissua tehdä tälle kesälle vai meneekö syyskuun puolelle. kuitenkin varmaa on se, että kuntoa ja takapuolen lihaksia pitää kasvattaa!
nyt kuitenkin suihkuun, koska äsken tehty 60min kuntopyörälenkki toi hien pintaan sopivasti niin saa pestä pyykkiä!
chuck - out!
sunnuntai 17. kesäkuuta 2012
Pohjanmaata
nyt on jo pari viikkoa mennyt kesätöiden merkeissä. mikäli epäselvää tämä joillekin on, vietän kesän pohjanmaan pelastuslaitoksella, tarkemmin Oravaisissa ambulanssissa ERP 235. aika on mennyt todella nopeasti ja eroavaisuuksia toki on aikaisempaan, mutta kaikki opitaan kyllä varmasti. myös oma kielitaitoni on kehittynyt ja kehittyy edelleen, eihän tuo kokkolan ruotsi oikein täällä saa tuulta alleen (aina pitää vähän kiusata paikallisia) mutta kuitenkin täydessä yhteisymmärryksessä ollaan selvitty.
yllätävintä on ollut ajojen monipuolisuus, suurrimmaksi osaksi ns. berttakeikkoja on tullut, mikä ei itseä haittaa. tehtäviä tulee laidasta laitaan ja mikäs siinä mersulla on körötellessä. työporukka on mukavaa ja samanhenkistä, kuten usein tällä hoitoalalla tuntuu olevan. työvuorot passaavat itselle erittäin hyvin, muutama päivä töitä ja muutama vapaata maistuu kesällä. tuntuu todellakin siltä, että olen siellä missä pitääkin olla tällä hetkellä.
tänään on ollut hiljaisempi päivä ja siksi tänne ehdinkin kirjoitella. juuri käväisin tuossa salilla, joka yllätykseksi osoittautuikin erittäin monipuoliseksi paikaksi, joten eiköhän kuntoremonttia voida kesän mittaan jatkaa siellä ja täällä asemalla kuntopyörän merkeissä.
nyt palautusjuomaa naamaan ja sitten ruoan laittoon.
ps. suosittelen lämpimästi kirjaa Lars Kepler - Hypnotisjoija. aivan utmärkt, vaikkakin päähenkilön nimi kolahtaa omaan korvaan. Erik Maria Bark. mutta kun tuosta järkytyksestä pääsee yli, on erittäin koukuttava trilleri tiedossa.
joni out.
yllätävintä on ollut ajojen monipuolisuus, suurrimmaksi osaksi ns. berttakeikkoja on tullut, mikä ei itseä haittaa. tehtäviä tulee laidasta laitaan ja mikäs siinä mersulla on körötellessä. työporukka on mukavaa ja samanhenkistä, kuten usein tällä hoitoalalla tuntuu olevan. työvuorot passaavat itselle erittäin hyvin, muutama päivä töitä ja muutama vapaata maistuu kesällä. tuntuu todellakin siltä, että olen siellä missä pitääkin olla tällä hetkellä.
tänään on ollut hiljaisempi päivä ja siksi tänne ehdinkin kirjoitella. juuri käväisin tuossa salilla, joka yllätykseksi osoittautuikin erittäin monipuoliseksi paikaksi, joten eiköhän kuntoremonttia voida kesän mittaan jatkaa siellä ja täällä asemalla kuntopyörän merkeissä.
nyt palautusjuomaa naamaan ja sitten ruoan laittoon.
ps. suosittelen lämpimästi kirjaa Lars Kepler - Hypnotisjoija. aivan utmärkt, vaikkakin päähenkilön nimi kolahtaa omaan korvaan. Erik Maria Bark. mutta kun tuosta järkytyksestä pääsee yli, on erittäin koukuttava trilleri tiedossa.
joni out.
maanantai 28. toukokuuta 2012
headline.
on ollut aika tehokas päivä, vaikka itse sanonkin. aamulla kävin salilla ja kun on tuo ohjelma alkanut maistumaan pohjaan palaneelta puurolta, päätin muokata sitä aamulla hieman. edelleen treeniohjelma on kolmijakoinen, mutta uusia liikkeitä otin mukaan. tällä hetkellä tulokset tuntuvat siltä, että huomenna olen täysin kädetön mies.
lenkilläkin on tullut pariin otteeseen käytyä. aamulla pikapyrähdys linuksen kanssa ja nyt illasta pidempi lenkki. oli mukava kävellä halkokarin rantaa pitkin ja katsella merelle. musiikitkin oli korvissa, mutta sen verran hyvältä kuulosti lintujen viserrys, ettei ensimmäinen biisi kerennyt edes puoleen väliin niin oli kuulokkeet taskussa.
tässä viime vuosina olen oppinut jälleen arvostamaan luontoa. ja en ole edelleenkään mikään "ituhippi". tykkään edelleen autoista ja ymmärrän ydinvoiman. mutta kuitenkin, sieltä ite saan sellaisia fiiliksiä, mitä tarvinkin. tasapainottaminen on ehkä juuri se sopiva sana tähän kohtaan. myös rauhoittuminen toimii.
huomenna nähdään miten tämän päiväinen sali jätti jälkensä ja jos säät sallii niin varmaan sitä kauden ensimmäistä kalaa voisi taas jahdata.
chuck - out.
perjantai 18. toukokuuta 2012
in the hall of the mountain king.
tässä juuri tulin salilta ja ajattelin kirjoitella tässä ns. jälkilöylyissä vähän tännekin. viime päivinä on liikkunut mielessä tuo vaeltaminen niin sangen kovasti, ettei siitä ole oikein saanut ajatuksiaan pois. kirottu olet sinä partioaitan 365-lehti! kuitenkin, luonto kutsuu ja sinne haluaisin tarpomaan. asetinkin itselleni hieman tavoitteita tuleville vuosille.
tässä kun kunto alkaa muistuttamaan jo vähäisesti... noh kuntoa, niin ajattelin alkaa suunnittelemaan tavoitteita vaelluksille. tänä vuonna 2012 olisi tarkoitus käydä päiväreissulla Helvetinjärvellä sekä tehdä elo-syyskuussa vähän pidempi vaellus Karhunkierroksella, Oulangan kansallispuistossa. jälkimmäisen pituudeksi suunnittelin 3-4 päivää, jolloin saisi "treenata" teltassa nukkumista sekä ylipäätään leirielämää. toivottavaa olisi, että vaellusseuraa saisi jostain, todennäköisesti näin onkin.
vuonna 2013 asetin tavoitteeksi Haltin huiputuksen. tuo reissu on varmasti yksi sellaisista hyvistä koetinkivistä ennen vuotta 2014, jolloin tavoitteena olisi huiputtaa Kebnekaise. miltäs tämä kuulostaa arvon lukijat? reissuilla päätavoitteena ei ole äärimmäinen urheilusuoritus vaan ylipäätään selviytyminen hengissä ja huikean luonnon kuvaaminen. miksi ihmeessä tällaista edes viitsii haaveilla? luonnossa vaan on sitä jotain ja olisipahan sitten lapsille kerrottavaa, kuinka niiden isukki on kiivennyt samalle vuorelle, minne eräs 73v Ruotsalainen isoäitikin. niih!
ajattelin myöskin kirjoittaa näistä vaelluskommelluksistani blogeissa, mahdollisesti uudessa, erillisessä sellaisessa, mutta tiedotetaan siitä sitten enemmän.
chuck - out!
tässä kun kunto alkaa muistuttamaan jo vähäisesti... noh kuntoa, niin ajattelin alkaa suunnittelemaan tavoitteita vaelluksille. tänä vuonna 2012 olisi tarkoitus käydä päiväreissulla Helvetinjärvellä sekä tehdä elo-syyskuussa vähän pidempi vaellus Karhunkierroksella, Oulangan kansallispuistossa. jälkimmäisen pituudeksi suunnittelin 3-4 päivää, jolloin saisi "treenata" teltassa nukkumista sekä ylipäätään leirielämää. toivottavaa olisi, että vaellusseuraa saisi jostain, todennäköisesti näin onkin.
vuonna 2013 asetin tavoitteeksi Haltin huiputuksen. tuo reissu on varmasti yksi sellaisista hyvistä koetinkivistä ennen vuotta 2014, jolloin tavoitteena olisi huiputtaa Kebnekaise. miltäs tämä kuulostaa arvon lukijat? reissuilla päätavoitteena ei ole äärimmäinen urheilusuoritus vaan ylipäätään selviytyminen hengissä ja huikean luonnon kuvaaminen. miksi ihmeessä tällaista edes viitsii haaveilla? luonnossa vaan on sitä jotain ja olisipahan sitten lapsille kerrottavaa, kuinka niiden isukki on kiivennyt samalle vuorelle, minne eräs 73v Ruotsalainen isoäitikin. niih!
karhunkierros, oulangan kansallispuisto
ajattelin myöskin kirjoittaa näistä vaelluskommelluksistani blogeissa, mahdollisesti uudessa, erillisessä sellaisessa, mutta tiedotetaan siitä sitten enemmän.
chuck - out!
tiistai 15. toukokuuta 2012
a friend lost but not forgotten.
tuossa pari päivää sitten tajusin, että harrastuksista ruoanlaitto on jäänyt vähemmälle. tai siis joo - ruokaa tulee laitettua edelleen, mutta se kokeilu ja into laittaa uutta safkaa ja tehdä välillä jotain extraa on jäänyt vähemmälle. noh, tänään sitten päätin tehdä tilanteen korjatakseni feta-tomaattipiirakan, toivottavasti tää toimii tällä erää. tuli myös hinku hommata uusia vermeitä keittiöön, kuten vaakaa ja morttelia yms. noh, nämä saa odottaa.
tänään tuli myös partioaitan jäsenlehti 365. syvemmin en vielä eepokseen ehtinyt paneutua, mutta kyllä varmasti illan mittaan. eräjuttuja sekä uusia varusteita, vaatteita ja jalkineita vaeltamiseen ja retkeilyyn. tästä varmaan ostoslista kasvaa taas sellaiseksi, että joutuu loppuillasta taas hakkaamaan päätään tyhjällä lompakolla. mutta enivei, reissukuume on kova ja kohdekin alkaa olla selvillä. ajankohta: aika pian.
nyt seuraamaan piirakan paistoa, jos tuosta ehtii kuvan ottaa niin lisäillään tänne jälkeenpäin.
chuck out.
ps. tässä olis sitä piirakkaa nyt:
tänään tuli myös partioaitan jäsenlehti 365. syvemmin en vielä eepokseen ehtinyt paneutua, mutta kyllä varmasti illan mittaan. eräjuttuja sekä uusia varusteita, vaatteita ja jalkineita vaeltamiseen ja retkeilyyn. tästä varmaan ostoslista kasvaa taas sellaiseksi, että joutuu loppuillasta taas hakkaamaan päätään tyhjällä lompakolla. mutta enivei, reissukuume on kova ja kohdekin alkaa olla selvillä. ajankohta: aika pian.
nyt seuraamaan piirakan paistoa, jos tuosta ehtii kuvan ottaa niin lisäillään tänne jälkeenpäin.
chuck out.
ps. tässä olis sitä piirakkaa nyt:
tiistai 24. huhtikuuta 2012
hell and high water.
erehdyin lupaamaan, että tätä blogia tullaan kirjoittamaan jatkossa useammin, noh tässä sitä taas tulee.
tänään aamulla rakas VIRVE herätti äänellään ja keikan jälkeen aloin selailemaan vähän blogeja, mistäs muustakaan aiheesta kuin vaeltamisesta. esiin tuli melontavaellus, tämä vaikutti erittäin mielenkiintoiselta. vielä mielenkiintoisempaa oli se, että Kokkolasta löytyy jopa yhdistys, joka harrastaa melontaa. joku hämärä muistikuva itsellä tästä oli, että uimahallissa joskus eskimokäännöksiä on porukka harjoitellut, muttei sen enempää. noh, arvaattekin nyt varmaan, että melonta kiinnostaa!
kuitenkin realistisempaan aiheeseen, eli perus vaeltamiseen. alan olemaan aika varma, että kevään/kesän reissut tulevat suuntautuman seitsemisen kansallispuistoon / helvetinjärvelle. alkusyksystä vuorossa lienee lappi ja kuusamo. olisko siinä reissua? unohtamatta toki suunniteltua pyörävaellusta Turun saaristossa. tässähän oikeasti joutuu alkaa treenailemaan! hyvä tässä pienessä selkäkivussa näitä suunnitella, mutta tavotteitahan pitää olla.
tässä jään haaveilemaan kesän keleistä ja siirryn todellisuuteen ja pesemään autoa.
j-out.
tänään aamulla rakas VIRVE herätti äänellään ja keikan jälkeen aloin selailemaan vähän blogeja, mistäs muustakaan aiheesta kuin vaeltamisesta. esiin tuli melontavaellus, tämä vaikutti erittäin mielenkiintoiselta. vielä mielenkiintoisempaa oli se, että Kokkolasta löytyy jopa yhdistys, joka harrastaa melontaa. joku hämärä muistikuva itsellä tästä oli, että uimahallissa joskus eskimokäännöksiä on porukka harjoitellut, muttei sen enempää. noh, arvaattekin nyt varmaan, että melonta kiinnostaa!
kuitenkin realistisempaan aiheeseen, eli perus vaeltamiseen. alan olemaan aika varma, että kevään/kesän reissut tulevat suuntautuman seitsemisen kansallispuistoon / helvetinjärvelle. alkusyksystä vuorossa lienee lappi ja kuusamo. olisko siinä reissua? unohtamatta toki suunniteltua pyörävaellusta Turun saaristossa. tässähän oikeasti joutuu alkaa treenailemaan! hyvä tässä pienessä selkäkivussa näitä suunnitella, mutta tavotteitahan pitää olla.
tässä jään haaveilemaan kesän keleistä ja siirryn todellisuuteen ja pesemään autoa.
j-out.
perjantai 20. huhtikuuta 2012
hiking, fishing and other things to do.
tänään on hieno aamu. aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja linnutkin ovat jo kuuden aikaan hereillä. tässä alkaa väistämättä kesä lähenemään, mutta en todellakaan valita. viime kesästä poiketen alkaa jo tässä vaiheessa kutkuttelemaan kalastus ja etenkin vaeltaminen! pohjoiseen oltaisiin mahdollisesti tänäkin vuonna menossa, mutta näiden lisäksi ajattelin ottaa kohteiksi myös seitsemisen ja helvetinjärven kansallispuistot.sen verran upeita kuvia on ollut sieltä, mitä olen itse katsellut. tarkoitus olisi myös tehdä Turun saaristossa pyörävaellus teron kanssa. pituus ja muoto on vielä epäselviä, mutta suunnitellahan pitää! ensin pitää saada fillari ja mies retkeä kestävään kuntoon. jokseenkaan kuitenkaan en odota innolla niitä ensimmäisiä pyörälenkkejä, meinaa aina ollla gluteus maximukset hieman puuduksissa. lindalla menee varmaan hermot tähän meikäläisen hommaan vielä monet kerrat, mutta lepytellään sitten tarvittaessa!
illalla selailinkin jo varusteita ja täytyy todeta, että erätukku ja partioaitta toimittavat myös tänä vuonna välineet (niitä kun en viime vuonna kaikkia hankkinut) retkille. mahtava valikoima molemmissa ja vaikka tämä saattaa kuulostaa maksetulta tekstiltä, sitä se ei ole. molemmissa kaupoissa on erittäin laadukasta tavaraa ja hyvää asiakaspalvelua.
kalastusta unohtamatta, ensi viikolla pitää alkaa varmaan keloja jo virveleistä puhdistamaan, jotta ennätyskalojen metsästys voisi jatkua heti sesongin alkuun. aika varmaa on, että punkstara juho ja volvo-anton on messissä pitkin kesää, kun ahdin saalista jahdataan.
pitäähän niitä töitäkin tehdä ja mikäs sen mielekkäämpää kun ambulanssilla ajella.
joni out!
illalla selailinkin jo varusteita ja täytyy todeta, että erätukku ja partioaitta toimittavat myös tänä vuonna välineet (niitä kun en viime vuonna kaikkia hankkinut) retkille. mahtava valikoima molemmissa ja vaikka tämä saattaa kuulostaa maksetulta tekstiltä, sitä se ei ole. molemmissa kaupoissa on erittäin laadukasta tavaraa ja hyvää asiakaspalvelua.
kalastusta unohtamatta, ensi viikolla pitää alkaa varmaan keloja jo virveleistä puhdistamaan, jotta ennätyskalojen metsästys voisi jatkua heti sesongin alkuun. aika varmaa on, että punkstara juho ja volvo-anton on messissä pitkin kesää, kun ahdin saalista jahdataan.
pitäähän niitä töitäkin tehdä ja mikäs sen mielekkäämpää kun ambulanssilla ajella.
joni out!
keskiviikko 1. helmikuuta 2012
forging the dream.
tässä sitä ollaan. istun kalajoella päivystyskämpässä edessäni tehohoito-kirja. olin tänään ensimmäistä kertaa hoitajan roolissa ambulanssissa. pienestä se alkaa, mutta nyt todellakin teen sitä, mistä olen pikkupojasta asti haaveillut. onko työ erilaista kuin tv:ssä ja unelmissa? onhan se tottakai, mutta näin ensimmäisenä päivystyspäivänä koen sen olevan erittäin sopivaa itselleni.
sinänsä järkyttävää on ollut tietomäärä, joka on tänään tullut vastaan, mutta tässä on aikaa sopeutua. hoidollisesti ajateltuna asiat ovat sinänsä hanskassa, mutta kun ne kaikki käytännön asiat viedään ambulanssin sisälle tehtäviksi tai asiakkaan kotiin, muuttuu toimintaympäristö niin paljon, että se vaatii sopeutumista. aivot yleensä sopeutuvat perspektiivien muutoksiin 72h kuluessa. tämä vuoro ei tällä kertaa kestä niin kauaa, mutta toivottavasti tässä ehtisi sopeutua.
tämä työ motivoi entisestään tekemään opinnot valmiiksi, jonka jälkeen sitten tavoitteena voisi ollakin ensihoitaja AMK- tutkinto. kuka tietää? tällä hetkellä tiedän vain sen, että olen juuri siinä paikassa missä haluankin. unelmissa on aina ollut volvo, asuntolaina sekä kaksi lasta, unelmien työ ja tyttö. näistä aika moni asia on minulla jo, josta olen kiitollinen. vihdoinkin, alkaa olla helpompi hengittää.
sinänsä järkyttävää on ollut tietomäärä, joka on tänään tullut vastaan, mutta tässä on aikaa sopeutua. hoidollisesti ajateltuna asiat ovat sinänsä hanskassa, mutta kun ne kaikki käytännön asiat viedään ambulanssin sisälle tehtäviksi tai asiakkaan kotiin, muuttuu toimintaympäristö niin paljon, että se vaatii sopeutumista. aivot yleensä sopeutuvat perspektiivien muutoksiin 72h kuluessa. tämä vuoro ei tällä kertaa kestä niin kauaa, mutta toivottavasti tässä ehtisi sopeutua.
tämä työ motivoi entisestään tekemään opinnot valmiiksi, jonka jälkeen sitten tavoitteena voisi ollakin ensihoitaja AMK- tutkinto. kuka tietää? tällä hetkellä tiedän vain sen, että olen juuri siinä paikassa missä haluankin. unelmissa on aina ollut volvo, asuntolaina sekä kaksi lasta, unelmien työ ja tyttö. näistä aika moni asia on minulla jo, josta olen kiitollinen. vihdoinkin, alkaa olla helpompi hengittää.
tiistai 24. tammikuuta 2012
duunia, opparia, haaveita ja liikuntaa.
tuossapa päälimmäiset fiilikset tältä hetkeltä. juuri tulin linuksen kanssa tunnin lenkiltä. hieman meinas olla kylmempi mitä ensin luulin, mutta paleltumilta kuitenki säästyttiin kovasti.
tänään tuli oltua kotisairaanhoidolla töissä, pääsi käyttämään toista kotimaista kieltä kun öjassa seikkailin, samalla tuli palauteltua mieleen ihan perushoitoa, olihan se mukavaa vaan! muutenkin tuo KSH homma kuuluu ihan mieluisiin, saahan siinä olla ns. työnsä herra aika pitkälti, joskin tiimityökin siinä korostuu.
oppari. oppari valmistuu. valmistuu koko ajan. kesällä se on hieno.
haaveita on vaikka ja mitä.
liikunta on tällä hetkellä se juttu, en tiedä mikä on iskeny, mutta toivotaan että tää säilyy!
jeespoks.
tänään tuli oltua kotisairaanhoidolla töissä, pääsi käyttämään toista kotimaista kieltä kun öjassa seikkailin, samalla tuli palauteltua mieleen ihan perushoitoa, olihan se mukavaa vaan! muutenkin tuo KSH homma kuuluu ihan mieluisiin, saahan siinä olla ns. työnsä herra aika pitkälti, joskin tiimityökin siinä korostuu.
oppari. oppari valmistuu. valmistuu koko ajan. kesällä se on hieno.
haaveita on vaikka ja mitä.
liikunta on tällä hetkellä se juttu, en tiedä mikä on iskeny, mutta toivotaan että tää säilyy!
jeespoks.
tiistai 17. tammikuuta 2012
snow.
lumi on parasta. ainakin tällä hetkellä. oli mahtava fiilis muutama päivä sitten huomata, kuinka suksi kirjaimellisesti alkoi luistamaan jälleen. appiukon kanssa vaihdettiin toinen pitoteippi ja niin vain se hiihtäminen alkoi luonnistumaan! tälle viikolle onkin kertynyt kilometrejä nyt 7km. loppuviikosta lisää, pakko hitaasti alottaa kun vieläkin häntäluussa tuntuu tuo oma kaatuminen silloin viikolla 1, mutta eteenpäin mennään. myös salilla kuri on pysynyt kovana ja kolmatta viikkoa vedetään treeniä, ehkäpä ne hyödyt sitten joskus alkaa näkyä, ainakin mieli on korkealla.
tällä hetkellä suoritan seksuaaliterveys-kurssia kymeen ammattikorkeakoulun verkko-opintoina. ensimmäisen tehtävän perusteella rima on _paljon_ korkeammalla kuin meidän koulussa, esim. ensimmäistä kertaa koko AMK urallani tehtävä palautettiin takasin täydennättäväksi! mutta ehkä tämä osittain onkin sit motivoinut suorittaan paremmin ja paremmin.
toivottavasti kaikki täsäs menis nyt tuubiin ja jatkuis samalla tavalla. paitsi että linda tervehtyis. sit olis kaikki oikein bueno. plus ne miljoona muuta juttua sais tapahtua, mutta ei sitä liikaa kerralla.
j - out!
tällä hetkellä suoritan seksuaaliterveys-kurssia kymeen ammattikorkeakoulun verkko-opintoina. ensimmäisen tehtävän perusteella rima on _paljon_ korkeammalla kuin meidän koulussa, esim. ensimmäistä kertaa koko AMK urallani tehtävä palautettiin takasin täydennättäväksi! mutta ehkä tämä osittain onkin sit motivoinut suorittaan paremmin ja paremmin.
toivottavasti kaikki täsäs menis nyt tuubiin ja jatkuis samalla tavalla. paitsi että linda tervehtyis. sit olis kaikki oikein bueno. plus ne miljoona muuta juttua sais tapahtua, mutta ei sitä liikaa kerralla.
j - out!
lauantai 7. tammikuuta 2012
megaviikko.
huikea viikko alkaa kääntyä jo "voiton puolelle". tällä viikolla on käyty salilla, uimassa, hiihtämässä, muuttamassa kaveria ja vahdittu irinaa! joista jälkimmäinen oli kyllä huikean hauskaa, ei sillä, muitakin tein ihan mielelläni.
hiihtäminen oli se toinen kohokohta tällä viikolla. keskiviikkona iskettiin suksiin pidot kuntoon ja torstaina käväsin ladulla. noh, muutaman sadan metrin sisään sattui yksi nousu ja heti eka pyllähdys siellä. joskin syy löytyi (luultavasti) voitelusta, nimittäin lämpötila oli +2 ja pitoteippi passaa -1 - -20 asteiselle kelille, elikkä siitä se vika! kuitenkin 4 kaatumisen jälkeen ja kipeän häntäluun jälkeen saavutettiin kuitenkin 3km lenkki ja pitäähän sitä uudestana mennä ladulle, josko nyt lumimyräkät olisi tuoneet vähän ennemmän lunta sinne, että latu todellakin näkyisi ja tuntuisi kaikkialla, kuka tietää!
huomenna siis salille / ladulle ja vierailemaan juhon ja tiian kämpällä kaffella. toivottavasti keli olisi hyvä, sillä tänään ainakin aurinko paistoi pakkaspäivänä ja mikäs sen parempaa säätä kuvailla suomen talvea.
hiihtäminen oli se toinen kohokohta tällä viikolla. keskiviikkona iskettiin suksiin pidot kuntoon ja torstaina käväsin ladulla. noh, muutaman sadan metrin sisään sattui yksi nousu ja heti eka pyllähdys siellä. joskin syy löytyi (luultavasti) voitelusta, nimittäin lämpötila oli +2 ja pitoteippi passaa -1 - -20 asteiselle kelille, elikkä siitä se vika! kuitenkin 4 kaatumisen jälkeen ja kipeän häntäluun jälkeen saavutettiin kuitenkin 3km lenkki ja pitäähän sitä uudestana mennä ladulle, josko nyt lumimyräkät olisi tuoneet vähän ennemmän lunta sinne, että latu todellakin näkyisi ja tuntuisi kaikkialla, kuka tietää!
huomenna siis salille / ladulle ja vierailemaan juhon ja tiian kämpällä kaffella. toivottavasti keli olisi hyvä, sillä tänään ainakin aurinko paistoi pakkaspäivänä ja mikäs sen parempaa säätä kuvailla suomen talvea.
keskiviikko 4. tammikuuta 2012
torstai-fiilis.
arthur dent ei pitänyt torstaista. en pidä minäkään. mutta nythän on keskiviikko, niin miksi tympäsee? noh, ehkä tämä tästä, koska huomenna on jo perjantai - eiku!
pikkuhiljaa alkaa pääsemään taas normaalielämästä kiinni. ensi viikolla pitäisi selvitä opintojen "kohtalo" kaikkine harjoitteluineen ja valmistumispäivineen etc. ainakin varmaa on, että työjutut saa sovittua kuntoon ja kenties saisi tehtyä vähän säännöllisemmät työvuorot kuin "pääsetkö 5min sisään, okei hyvä!".
huomenna olisi tarkotus aamusta kävästä jälleen uimahallissa valitsemassa presidenttiehdokasta yhdessä muiden eläkeläisten kanssa, ainakin eilisen perusteella asiaa riittää ja parhaiten ne meiltä suomalaisilta miehiltä kuitenkin tulevat saunassa. miesten vuoro- elokuva kyllä itsessään osuu asian ytimeen. uinnin jälkeen vuorossa olisi sitten hiihto, saa nähdä miten sitä pysyy pystyssä kun viimeksi on tullut sivakoitua 6v sitten armeijan harmaissa. välineistä se ei ole ainakaan kiinni, sillä huippuvermeet on hankittu ja appiukko iski pitoteipit kiinni, joten kaikki vastuu siirtyy suorituksen laadusta nyt itselle!
ehkä tämä kaikki joulun post-stressi purkautuu nyt vain tympääntymisenä. noh, lindan kanssa päästään laivalle helemi-maaliskuussa niin kaikki on varmasti sit taas hyvin.
huomisia luunmurtumia odotellessa, joni kuittaa!
pikkuhiljaa alkaa pääsemään taas normaalielämästä kiinni. ensi viikolla pitäisi selvitä opintojen "kohtalo" kaikkine harjoitteluineen ja valmistumispäivineen etc. ainakin varmaa on, että työjutut saa sovittua kuntoon ja kenties saisi tehtyä vähän säännöllisemmät työvuorot kuin "pääsetkö 5min sisään, okei hyvä!".
huomenna olisi tarkotus aamusta kävästä jälleen uimahallissa valitsemassa presidenttiehdokasta yhdessä muiden eläkeläisten kanssa, ainakin eilisen perusteella asiaa riittää ja parhaiten ne meiltä suomalaisilta miehiltä kuitenkin tulevat saunassa. miesten vuoro- elokuva kyllä itsessään osuu asian ytimeen. uinnin jälkeen vuorossa olisi sitten hiihto, saa nähdä miten sitä pysyy pystyssä kun viimeksi on tullut sivakoitua 6v sitten armeijan harmaissa. välineistä se ei ole ainakaan kiinni, sillä huippuvermeet on hankittu ja appiukko iski pitoteipit kiinni, joten kaikki vastuu siirtyy suorituksen laadusta nyt itselle!
ehkä tämä kaikki joulun post-stressi purkautuu nyt vain tympääntymisenä. noh, lindan kanssa päästään laivalle helemi-maaliskuussa niin kaikki on varmasti sit taas hyvin.
huomisia luunmurtumia odotellessa, joni kuittaa!
maanantai 2. tammikuuta 2012
uusi vuosi ja uusi minä?
uusi vuosi polkaistiin käyntiin yhdessä lindan, tiian, juhon, irinan ja antonin kanssa täällä meillä. hauskaa oli, vaikka rappakaljassa mestaruutta ei tullutkaan. pentele.
uudelle vuodelle olen tehnyt itselleni erilaisia lupauksia, joista aion pitää kiinni, mutta en aio niitä täällä enempää valottaa. aika saa luvan näyttää olenko ollut tunnollinen itselleni lupausteni kanssa, mutta ainakin alku on ollut todella lupaavaa!
sain vihdoin hankittua ne sukset, joten nyt vain odotetaan, että tulisi hieman lisää lunta taivaalta ja pääsisin hiihtelemään. tavoitteena olisi tuo 100km hiihtää tänä talvena. eli 2x50km lenkkiä ku käy tekemässä ni se on siinä. oon nähny että ne tv:ssäkin tekee niin - mikä mua estää?
tämä päivä on ollu aika vaihderikas, mutta nyt illan saa taas chillailla ja aamusta meen polskutteleen tonne uimahalliin muiden eläkeläisten kanssa taas!
uudelle vuodelle olen tehnyt itselleni erilaisia lupauksia, joista aion pitää kiinni, mutta en aio niitä täällä enempää valottaa. aika saa luvan näyttää olenko ollut tunnollinen itselleni lupausteni kanssa, mutta ainakin alku on ollut todella lupaavaa!
sain vihdoin hankittua ne sukset, joten nyt vain odotetaan, että tulisi hieman lisää lunta taivaalta ja pääsisin hiihtelemään. tavoitteena olisi tuo 100km hiihtää tänä talvena. eli 2x50km lenkkiä ku käy tekemässä ni se on siinä. oon nähny että ne tv:ssäkin tekee niin - mikä mua estää?
tämä päivä on ollu aika vaihderikas, mutta nyt illan saa taas chillailla ja aamusta meen polskutteleen tonne uimahalliin muiden eläkeläisten kanssa taas!
siinä uudet hiihtimet: Atomic Team Classic (kuva atomicsnow.com)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)